Historia - Kansainvälinen
Lyhyt historiallinen katsaus yhteen nopeimmin kasvavista kirkkokunnista maailmassa vahvistaa sen, että 150 vuodessa adventtikirkko on kasvanut pienestä ihmisryhmästä, jotka huolellisesti tutkivat Raamattua löytääkseen sieltä totuuden maailmanlaajuiseksi yhteisöksi, jossa on yli 15 miljoonaa jäsentä. Heidän lisäkseen on miljoonia uskovia, jotka pitävät adventtikirkkoa hengellisenä kotinaan. Opillisesti Seitsemännen päivän adventistit ovat lähtöisin monia eri kirkkokuntia yhdistäneestä 1840-luvun milleriläisestä liikkeestä. Vaikka nimi "Seitsemännen päivän adventistit" valittiin vuonna 1860 kirkkokunta virallisesti organisoitiin vasta 21.5.1863 jolloin siihen kuului 125 paikallista seurakuntaa, joiden yhteinen jäsenmäärä oli 3500.
Vuosien 1831-1844 välillä William Miller, joka oli baptisti saarnaaja ja armeijan kapteeni vuoden 1812 sodasta pani alkuun " suuren toisen adventin herätyksen", joka lopulta levisi suurempaan osaan kristillistä maailmaa. Miller päätteli perustuen Danielin 8:14 profetiaan, että Jeesus palaisi takaisin tämän maan päälle joskus vuosien 1843-44 vaiheilla. Jotkut toiset milleriläisen liikkeen sisällä laskivat tarkan päivämäärän Jeesuksen tulolle olevan lokakuun 22. 1844. Kun Jeesus ei palannutkaan Millerin seuraajat kokivat "suuren pettymyksen".
Useimmat niistä tuhansista, jotka olivat tulleet mukaan tähän liikkeeseen jättivät sen syvästi pettyneinä. Kuitenkin muutamat alkoivat uudelleen tutkia Raamattua löytääkseen vastauksen siihen miksi olivat pettyneitä. Pian he tulivat siihen lopputulokseen, että 22.lokakuuta oli sittenkin ollut oikea ajankohta mutta he vakuuttuivat siitä, että Raamatun profetia ei ennustanutkaan Jeesuksen paluuta tämän maan päälle vuonna 1844, vaan että hän alkaisi tuohon aikaan erityisen taivaallisen palvelutehtävän seuraajiensa hyväksi. He yhä odottivat Jeesuksen palaavan pian aivan kuten Seitsemännen päivän adventistit tänäänkin tekevät.
Tästä pienestä ryhmästä, joka kieltäytyi antamasta periksi "suurelle pettymykselle " nousi esiin useita johtajia, jotka rakensivat perustuksen sille kirkkokunnalle, josta muodostui Seitsemännen päivän adventtikirkko. Näiden johtavien henkilöiden joukossa oli nuori aviopari James ja Ellen White ja eläkkeellä ollut merikapteeni Joseph Bates.
Tämä pieni adventistien joukko alkoi kasvaa lähinnä Yhdysvaltojen Uuden Englannin osavaltioissa, joissa Milleriläinen liike oli alkanut. Ellen White, joka oli vasta teini-ikäinen "suuren pettymyksen" aikaan kehittyi lahjakkaaksi kirjoittajaksi, puhujaksi ja admistraattoriksi. Hänestä tuli luotettu hengellinen neuvonantaja adventistiperheelle yli 70 vuoden ajaksi. Hän kuoli 1915. Varhaiset adventistit uskoivat kuten adventistit ovat uskoneet siitä lähtien, että Ellen Whitella oli erityinen Jumalan ohjaus mukanaan kun hän kirjoitti neuvojaan kasvavalle uskovien joukolle.
Vuonna 1860 Battle Greekissä, Michiganissa,USA:ssa löyhästi toisiinsa liittyneet adventtiseurakunnat valitsivat nimekseen Seitsemännen Päivän Adventtikirkon ja vuonna 1863 ne muodollisesti järjestäytyivät kirkkokunnaksi, jonka jäsenmäärä oli 3500. Aluksi seurakunnan työ keskittyi pääasiallisesti Yhdysvaltoihin, kunnes vuonna 1874 kirkko lähetti ensimmäisen lähetyssaarnaajansa J.N Andrewsin Sveitsiin. Afrikkaan lähetettiin ensimmäinen lähetystyöntekijä vuonna 1879.
Venäjälle ensimmäinen adventistipastori saapui vuonna 1886. Lokakuun 20. päivä 1890 laskettiin vesille San Fransiscosta kuunari Pitcairn, joka vei lähetystyön tekijöitä kaikkialle Tyynen valtameren saarille. Adventtikirkon työntekijät aloittivat työnsä järjestäytyneesti Afrikan mantereella vuonna 1894 kultarannikolla (Ghana) Länsi-Afrikassa ja Matabelelandissa Etelä-Afrikassa. Samana vuonna lähetettiin lähetystyöntekijöitä myös Etelä-Amerikkaan ja vuonna 1896 Japaniin. Tällä hetkellä kansainvälisellä adventtikirkolla on järjestäytynyttä toimintaa n. 210 eri maassa.
Kirjallisuuden ja lehtien julkaiseminen ja levitys on ollut yksi tärkeä tekijä adventtikirkon kasvussa. Kirkko alkoi julkaista omaa seurakuntalehteään " The Advent Review and Sabbath Herald " ( nykyisin Adventist Review) Pariisissa, Mainessa, Yhdysvalloissa 1850. Nuorisolle tarkoitettu lehteä "Youths Instructor" alettiin julkaista 1852 Rochesterissa, New Yorkissa. Lähetyslehteä "The Signs of the Times" alettiin julkaista Oaklandissa, Kaliforniassa vuonna 1874. Adventtikirkon ensimmäinen oma kustannustalo aloitti toimintansa Battle Greekissä Michiganissa vuonna 1855.
Terveystyö aloitettiin Helth Reform Institutella, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Battle Greek sanitarium. Se avasi ovensa vuonna 1866 ja valtakunnallinen lähetysseuratoiminta aloitettiin vuonna 1870. Ensimmäinen adventtikirkon kansainväliseen koulujärjestelmään kuuluva koulu alkoi toimintansa vuonna 1872 ja ensimmäinen valtakunnanlaajuinen sapattikouluyhdistys 1877. Vuonna 1903 adventtikirkon hallinnollinen toiminta siirtyi Battle Greekistä Michiganista Washington DC:in, josta kansainvälisen adventtikirkon hallinnollinen toimisto siirtyi Silver Springiin ,Marylandiin. Sieltä johdetaan tänäänkin kansainvälisen Adventtikirkon yhä laajenevaa toimintaa.
1840 luku oli myös Suomessa suuri herännäisyyden vuosikymmen. Ajan ilmiöissä nähtiin lopun merkkejä ja monet tutkivat Danielin ja Ilmestyskirjan profetioita. Suomalaisista adventtiliikkeen edeltäjistä merkittävin lienee ns, varhaisemman herännäisyyden johtaja Abraham Achrenius.
